Yskä
By Bjarne Lühr Hansen PhD, MD and Philipp Skafte-Holm MD, Mentor Institute
Kun keuhkoissa on limaa, keho alkaa luonnostaan yskiä saadakseen liman ulos. Yskänlääkettä ei yleensä tarvita. Pitkäkestoinen yskä ja paksu, keltainen tai vihertävä lima voi olla merkki vakavammasta sairaudesta. Jos sinulla ei ole kuumetta, et sairasta keuhkokuumetta. Jos sinulla on hengitysvaikeuksia, lääkäriin on otettava heti yhteyttä.
Yskä on keuhkojen refleksi. Refleksi laukeaa, kun keuhkot ärsyyntyvät esimerkiksi savusta, limasta tai räästä. Kun sinulla on yskä, on tärkeää miettiä seuraavia kysymyksiä:
Onko sinulla kuumetta?
Jos sinulla on kuumetta, voi yskän syynä olla hengitysteiden tulehdus. Tulehdus voi olla sivuonteloissa ja kurkussa (esim. sivuontelotulehdus tai angiina), keuhkojen ylemmissä osissa (esim. bronkiitti) tai keuhkojen alemmissa osissa (esim. keuhkokuume).
Jos sinulla ei ole kuumetta, sinulla ei ole keuhkokuumetta. Toisin sanoen kuumeetonta keuhkokuumetta ei ole ylipäätään olemassa.
Esiintyykö ysköksiä?
Jos sinulta tulee ysköksiä, on kyseessä useimmiten hengitysteiden tulehdus. Yskös, joka on paksua, keltaista tai vihreää, on merkkinä yhdessä kuumeen kanssa bakteeritulehduksesta. Ohut ja kirkas yskös on merkki viruksen aiheuttamasta tulehduksesta. Bakteeritulehdus tarvitsee antibioottihoidon, kun taas virustulehdus paranee itsestään. Jos et yski limaa, kutsutaan yskää kuivaksi yskäksi. Kuivaa yskää esiintyy tavallisesti astman yhteydessä.
Kuinka kauan olet yskinyt?
Lyhytaikainen yskä ilman kuumetta (1–2 viikkoa) on useimmiten merkki lievästä flunssasta. Pitkäkestoinen yskä (yli 2 viikkoa) voi olla merkki bronkiitista tai astmasta.
Tavallisin syy yskään on flunssa, mutta myös bronkiitti, keuhkokuume ja astma aiheuttavat yskää. Vakavammatkin keuhkosairaudet voivat aiheuttaa yskää. Tämän vuoksi ei kannata odottaa liian pitkään ennen kuin menee tutkimuksiin.
Bronkiitti on useimmiten viruksen aiheuttama. Sairaus alkaa huonovointisuudella, päänsäryllä, nuhalla ja ärsytyksellä kurkussa. Sitä seuraa yskä, käheys ja lievä kuume. Bronkiitti voi kestää muutamasta päivästä viikkoon. Penisilliinille on harvoin tarvetta, kun bronkiitti iskee.
Flunssa aiheutuu viruksesta. Vilustuminen alkaa nenän tukkoisuudesta, räästä, hajuaistin menetyksestä ja mahdollisesta aivastelusta ja lievästä päänsärystä. Muutaman päivän jälkeen räkä muuttuu sameaksi ja sairastunutta yskittää. Yleensä ei ole kuumetta. Vilustuminen kestää noin viikon. Antibiootit eivät auta, jos on vilustunut.
Keuhkokuume alkaa kuten tavallinen vilustuminen. Kuitenkin sen sijaan, että potilas paranisi muutaman päivän kuluttua kuten vilustumisessa, hän tuleekin todella sairaaksi. Oireina on vilunväristyksiä, kuumetta, rintakipuja ja yskää. Rintakivut pahenevat syvillä hengenvedoilla. Myöhemmin useimmille tulee hengenahdistusta. Henkilöt, joilla on muita keuhkosairauksia (tupakoinnista aiheutuva krooninen keuhkotulehdus, astma tai keuhkosyöpä) tai joilla on sydänsairaus (heikko sydän), saavat erityisen helposti keuhkokuumeen. Useimmat keuhkokuumeeseen sairastuneet hoidetaan penisilliinillä tai muilla antibiooteilla.
Astma aiheuttaa yskää, vinkuvaa hengitystä ja hengenahdistusta. Kohtaukset voivat kestää muutamasta tunnista useaan päivään. Oireita voivat aiheuttaa rasitus (esim. juokseminen tai pyöräily), kontakti eläimeen (esim. koira tai kissa), siitepöly (esim. koivu, pujo tai heinä) tai savu, kosteus ja huonepöly. Astmaoireet iskevät usein myöhään yöllä tai aikaisin aamulla. Erityisesti öisin esiintyvä kuiva voi olla merkki astmasta.