Developed by

Aivotärähdys

By Bjarne Lühr Hansen PhD, MD and Philipp Skafte-Holm MD, Mentor Institute

Kaikki päähän kohdistuvat iskut voivat olla vakavia. Kun on lyönyt päänsä, on tärkeintä ensin ottaa selvää seuraavista kysymyksistä:

  • Oletko saanut aivotärähdyksen?
  • Onko sinulla kallonsisäinen verihyytymä?

Oletko saanut aivotärähdyksen?
Aivotärähdys on nimensä mukaisesti seurausta aivoihin kohdistuneesta voimakkaasta tärähdyksestä. Aivotärähdykseen liittyy lyhytaikaista tajuttomuutta, päänsärkyä ja muistinmenetystä. Muita merkkejä ovat pahoinvointi ja oksentelu. Lääkäri pystyy arvioimaan, onko kyseessä lievä vai vakava aivotärähdys.

Ikä vaikuttaa siihen, mitä on syytä tietää aivotärähdyksestä, ja tämän vuoksi seuraavassa osiossa on tehty jako lapsia ja aikuisia käsitteleviin osiin.

Lapset
Pienimpien lasten kohdalla on usein vaikeaa arvioida tilanteen vakavuutta. Kun lapsi ei itse pysty ainakaan aivan tarkasti kertomaan tapahtuneesta, on vaikea tietää, kuinka vaarallisesti hän on päänsä lyönyt. Toisaalta iskun voimakkuuden ja sen aiheuttaman mahdollisen vamman välillä ei ole suoraa yhteyttä. Lapsi saattaa pudota korkeammaltakin ilman sen vakavampia vammoja, kun taas tuolilta putoaminen saattaa olla lapselle vaarallista.

Lapsella ei ole aivotärähdystä: Lapsi lyö päänsä kevyesti, ja hän itkee vain vähän aikaa. Lapsi on pian oma itsensä, hän hymyilee, juo ja reagoi kosketukseen ja ääniin normaalisti.

Lapsella on lievä aivotärähdys: Lapsi menettää tajuntansa hetkeksi päänsä lyötyään, hän itkee paljon ja on levoton. Sitten lapsi muuttuu hiljaiseksi, kalpeaksi ja voimattomaksi. Hän saattaa myös oksentaa ja muuttua uniseksi.

Lapsella on vakava aivotärähdys: Iskusta seuraa pidempiaikainen tajuttomuustila. Toisin sanoen lapsi ei ala itkemään lyötyään päänsä. Lapsi muuttuu hiljaiseksi, veltoksi ja oksentaa.

Aikuiset
Aikuisten kohdalla tilannetta on helpompi arvioida. Tilanteen kartoittaminen ja mahdollisen tajuttomuuden sekä sitä seuraavien oireiden tarkkailu on helpompaa, koska aikuisen kanssa voi puhua tapahtuneesta.

Ei aivotärähdystä: Voi hyvin, eikä valita pahoinvoinnista tai päänsärystä.

Lievä aivotärähdys: On ollut tajuttomana muutaman sekunnin ajan lyötyään päänsä. Lyhytaikaista muistinmenetystä ja sekavuutta voi esiintyä tapahtuneen jälkeen. Valittaa päänsärystä sekä pahoinvoinnista ja mahdollisesti oksentaa.

Vakava aivotärähdys: Ollut tajuttomana pidemmän aikaa ja muistinmenetyskin kestää pidempään. Valittaa päänsärystä ja pahoinvoinnista. Oksentaa.

Onko saanut kallonsisäisen verihyytymän?
Päähän kohdistunut isku saattaa aiheuttaa kallonsisäisten verisuonien katkeilua, jolloin päähän syntyy verihyytymä. Se ilmenee voimakkaana päänsärkynä, heikotuksena ja tasapainohäiriöinä muutama tunti tapahtuneen jälkeen. Sairastunut oksentaa ja muuttuu veltoksi.

Verihyytymä saattaa muodostua milloin tahansa seuraavien 24 tunnin sisällä. Tämän vuoksi on oltava tarkkana, kun on lyönyt päänsä. Kallonsisäinen verihyytymä on nimittäin hengenvaarallinen, ellei sitä poisteta nopeasti.

Kotihoito

Kotihoito on riittävä vain silloin, kun henkilö ei osoita aivotärähdyksen merkkejä. Potilasta täytyy tarkkailla 24 tuntia päähän kohdistuneen iskun jälkeen. Potilas herätetään yöllä kahden tunnin välein reagointikyvyn arvioimiseksi. Jos kyse on aivan pienestä lapsesta, hyviä merkkejä ovat esimerkiksi suora katsekontakti vanhempiin, hymyileminen ja nälkäisyys. Isompien lasten kohdalla on tarkkailtava, totteleeko lapsi, mitä hänelle sanotaan, liikkuuko hän normaalisti ja onko hän kiinnostunut ympäristön tapahtumista.

Ota yhteyttä lääkäriin huomenna

Älä odota koskaan seuraavaan päivään, mikäli epäilet aivotärähdystä, vaan ota heti yhteyttä lääkäriin.

Ota heti yhteyttä lääkäriin

Jos on aivotärähdys, eli on sekavassa tilassa kauemmin kuin 5 minuuttia, valittaa päänsärkyä, voi pahoin ja oksentaa. Aina, kun epäillään kallonsisäistä verihyytymää, eli kun henkilöllä iskusta toipumisen jälkeen ilmenee päänsärkyä, pahoinvointia, oksentelua, velttoutta, tasapainohäiriöitä tai muita normaalista selkeästi poikkeavia oireita.